Qixi-festivaali sai alkunsa Han-dynastiasta. Historiallisten asiakirjojen mukaan ainakin kolme tai neljä tuhatta vuotta sitten, kun ihmiset ymmärsivät tähtitieteen ja tekstiilitekniikan ilmaantumisen, oli olemassa tietoja Altairista ja Vegasta. Qixi-festivaali sai alkunsa myös muinaisten ihmisten ajan palvonnasta. "Qi" on homofoninen "Qin" kanssa, ja sekä kuukausi että päivä ovat "Qi", mikä antaa ihmisille ajantajun. Muinaiset kiinalaiset kutsuivat aurinkoa, kuuta ja viittä veden, tulen, puun, kullan ja maan planeettaa "Qi Yao". Numero seitsemän heijastuu kansan ajan vaiheeseen, ja "Qi Qi" käytetään usein päätteeksi aikaa laskettaessa. Vanhassa Pekingissä, kun suoritetaan taolalainen seremonia vainajalle, sitä pidetään usein valmiina "Qi Qin" jälkeen. Nykyisen "viikon" laskenta "Qi Yaolla" säilytetään edelleen japaniksi. "Qi" on homofoninen "Jin" kanssa, ja "Qi Qi" tarkoittaa myös kaksoisjiä, mikä on lupaava päivä. Taiwanissa heinäkuuta kutsutaan "onnelliseksi ja suotuisaksi" kuukaudeksi. Koska sanan "Xi" muoto kursiivisessa kirjoituksessa on kuin jatkuva "Qi Qi", seitsemänkymmentä{10}}seitsemän vuotta vanhaa kutsutaan myös nimellä "Xi Shou".
Kuukalenterin seitsemännen kuukauden seitsemäs päivä, joka tunnetaan yleisesti kiinalaisena ystävänpäivänä, kutsutaan myös "Qiqiao-festivaaliksi" tai "tyttären päiväksi". Se on romanttisin Kiinan perinteisistä festivaaleista.
